Rokin parhaat kamut

Vaikka ikää tuli vuosi ja vähän risat ja toisille uroksille on alettu vähän äijäilemään, niin nämä parhaat kamut on ne joiden kanssa leikit sujuu.

Speedyyn tutustuin heti pentuna. Speedy on vuoden  vanhempi uros, mutta leikit sujuu ja vauhtia riittää. Toinen kaverini on Rolle, Lapin koira, puoli vuotta nuorempi uros.

se on MUN keppi

sainpas!

painitaas vähän välillä, että kuka käskee ja kuka määrää

ja edelleen se on MUN keppi

Speedy

mä alistun, ettei pienelle tule paha mieli

mä sitten kuitenkin välillä näytän kuka on kuka

tää vaan ei luovuta millään

levätääs välillä

että jaksaa taas painia

Näin se kesä sujui mukavasti ulkoillen, peuhaten, uiden ja nauttien.

Rokin ensimmäinen uintireissu

Heipparallaa, pitkä aika on kulunut siitä, kun viimeksi kirjoittelin. Isäni vakava sairaus vei ajan ja voimat, mutta päivitellään nyt Rokin tärkeitä hetkiä tänne näin jälkikäteen.

Roki ei piittaa sateessa kastumisesta, mutta lätäköt kylläkin kiertää kaukaa. Samoin seisova vesi kelpaa, mutta virtaavaa vettä on kartellut. Ajattelimme jo, että meillä on kyllä Portugalin "kuivakoira" eikä vesikoira ;) Rohkeasti päätimme kuitenkin, että onhan tuo koira veteen tutustutettava ja eikun koirien uimapaikalle Vesijärven rantaan.

Näin se meni:

no, älä unta nää, että mä tonne tulen

tässähän mä voisin vähän katsella

ensimmäinen kosketus tassulla

tää kyllä vähän liikkuu tää vesi

voishan tätä kokeilla

tai no, eipä sittenkään...

ei tämä niin pelottavaa olekaan

kaikki seisoo vedessä ja mä rannalla, onhan se mentävä isännän luo

hyi kylmää

ja sitten luottavaisin mielin

täähän taitaakin olla ihan kivaa

no ton mä kyllä nappaan

en ihan saanut

no niin, kiinni on

ja sitten jo vähän pidemmälle

ja näin meille saatiin kuin saatiinkin Portugalin vesikoira :) Seuraavilla kerroilla isännän kanssa Roki jo ui kunnolla ja nautti vedestä harmi sitten vaan, kun järveen tuli sinilevää, niin uintireissut piti lopettaa. Ensi kesänä sitten taas.

Rokin kuulumisia

Roki täytti vuoden 25.5.2013 ja hänestä onkin kasvanut komea koira! Roki on ollut terveenä, mutta narttujen juoksuajat hänellä ottaa koville. Roki on silloin täysin apaattinen ja vain makaa ja huokailee. Ulkona painaa hulluna hajun perässä, tuskin muistaa pissata tai kakata. Tämä kestää aina muutaman päivän. Onneksi ei sentään uikuta eikä ulvo. Ruokakaan ei maistu näinä päivinä. Mietinnässä on kastrointi, mikäli menee vielä tuosta pahemmaksi.

Kuten varmaan aina, meilläkin on jo Rokille muodostunut ns. lempinimiä: Rokettirolli, köllikkä, pöntti, pitkäpoika. Nämä kuvaavat lähinnä Rokin olemusta ja luonnetta. Rokettirolli tulee siitä, kun välillä mennään eikä meinata, köllikkä sitten taas siitä, kun Roki tykkää pötkötellä, pöntti taas on poikamme antama lempinimi, kun Roki on välillä aika pihalla... ja pitkäpoika taas siitä, että Roki on kuonon päästä hännän päähän todella pitkä.

Tässä seuraavaksi vähän kuvia:

Roki odottaa uloslähtöä ja istuu kuin hieno neiti portailla:

Täältä tullaan kesä:

Täytyyhän sitä välillä juoda, että  jaksaa:

Mitäs tuolla tapahtuu:

Rokilla on omintakainen tyyli istua vieläkin toisella lonkallaan:

Tässä mä vähän poseeraan:

Sitten tuli napsittua runsaasti kuvia Rokin parhaasta kaverista Speedistä ja Rokista leikin tuoksinassa, kun käväisi leikkimässä:

Speedy käväisi uimassakin

 Meidän Roki on toistaiseksi kiertänyt lätäköt kaukaa. Vesisateessa vaikka kastuu, ei haittaa  yhtään, mutta muuten ei oikein vedestä ole välittänyt. Katsotaan nyt tykkääkö uida  vai onko meillä sittenkin Portugalin "kuivakoira" ;)

Nyt odotellaan kutsua 1-vuotistarkastukseen. Ainiin ja kun Roki tykkää möyriä pitkässä heinässä samoin kuin lumessa, niin myös punkinestoaine on laitettu. Toivotaan, että pysyy punkit poissa.

Nähdään taas, wuh.

Rokin kuulumisia

Onpa tovi vierähtänyt, kun viimeksi olen tänne kirjoittanut. Roki on nyt reilun 9 kk vanha, painoa on kertynyt 22,5 kg ja korkeuttakin tullut, taitaa olla jo ainakin 54 cm ja vielä vissiin kasvaa...

Talven selkä alkaa taittua kevättä kohti, mutta hauskaa on talven aikana ollut. Katsotaanpa vähän kuvia:

Tässä minä olen valppaana, jos vaikka näkyisi muita kavereita

löysinpä hienon kepin

tämä otetaan kyllä mukaan

noi linnut on kyllä liian nopeita, aina ne ehtii lehahtaa lentoon pensaasta

talvella on kivaa, mutta nämä lumipaakut eivät sitten niinkään

näin muhkeat jäät ehtii kerääntyä lenkillä

lenkin jälkeen täytyy levätä vähän ja rakas lelu mukaan

Iskä luuli, että mulla on kylmä ;)

peitot pois ja rapsutuksia ja vähän äkkiä!

äiti katsoo telkkaa ja mä haluan olla äidin kanssa 

Valppaana metsäretkellä:

Nakki on mun herkkua, sitä saa vaan liian harvoin

No niin, heippa taas. Emäntä varmaan kuvaa mua ahkerasti, joten näkemisiin!

Possuressu

Roki sai joululahjaksi pinkin possun, joka piti inhimillisen matalaa röhkintää, kun sitä puristi.

Tänään 4.1.2013 possuressulle kävi näin:

ensin Roki sai korvat irti ja näköjään toisen korvan irrotessa tuli vähän isompi reikä, jota kautta sai ulos muovisen äänilaitteen ja täytevanut... 

Onneksi Roki ei ole koskaan tykännyt niellä mitään, joten nämäkin oli "siististi" ympäri lattiaa, samoin ne muoviosat.

Nussunallen kohtalo oli sama, se on aika lailla laihtuneempi versio ilman naamaa tällä hetkellä.

Eilen mummo toi kaksi uutta nallea - katotaas nyt kauan ne kestää ehjinä...

Uusi vuosi ja raketit

Tulipa sitten se odotettu ja pelätty uuden vuoden aatto raketteineen. Paukuttelu alkoi onneksi vasta vähän ennen kuutta illalla ollen aika laimeaa. Roki pelästyi paukkuja ulkona ja häntä koipien välissä tuli kiire lenkiltä kotiin.

Sydän hakkasi tuhatta ja sataa ja läähätti kovin, istui asennossa eikä mennyt makuulle.

Avattiin telkkari ja pidettiin siinä ääntä ja oltiin itse, kuin mitään paukkuja ei olisikaan. Kuuden jälkeen soi summeri ja Rokin paras kaveri Speedy tuli kylään. Roki uskalsi ulos, mutta istui hyvän tovin ulko-oven edessä eikä tullut edes tervehtimään Speedyä.

Siinä sitten juteltiin muina miehinä ja naisina, niin pikkuhiljaa Roki tuli pihaan viereemme myös.

Speedy haastoi Rokia leikkiin, pökki päällä ja vaikka mitä, mutta Roki vain makasi tai istui maassa. Speedy oli oikeasti ihan hämillään, että mikäs tätä kaveria nyt vaivaa, kun ei leikkiin tule.

Speedyn käynti oli hyvä juttu, sillä sen jälkeen Roki oli sisällä rauhallinen ja makaili lähellämme.

Pahin paukuttelu alkoi puolen yön aikaan, mutta Roki oli jo unten mailla kanssamme, eikä noteerannut meteliä enää mitenkään.

Eli Roki ei tykkää paukuista lähtevästä äänestä, mutta suht iisisti meni silti. Ei kulkenut edestakaisin, ei piiloutunut eikä ulissut tai vinkunut, joten hyvinhän tämä loppujen lopuksi meni :)